nimi: BH Sienna-Red Afrodite, "Runo"

syntynyt: 4.5.2004 Kirjalassa

rekisterinro: FIN25583/04

terveys: lonkat B/B, kyynärät 0:0, silmät distichiasis (ylimääräisiä ripsiä, muuten ok), positiivinen ANA-testi (todettu tollarsjuka), PRA-status AB* (terve tai terve kantaja, vanhempien perusteella), haplotyyppi 01501*00601*00301 01502*00601*02301 (ei kohonutta sairastumisriskiä)

koko: 48 cm, 18 kg

kasvattaja: Kennel Sienna-Red, Benita Rosenholm

omistajat: Pirkko ja Pasi Partanen, Oulu

ruoka: Brit Care Light

saavutuksia: Näy AVO ERI, 2 x va-sert, MEJÄ AVO1, PAKK1 (hyväksytty BH-koe)

Jalostustietojärjestelmässä

Näyttelytulokset

Mejä

Luonnetestitulos

BH-koe

Tulokset

Luonne

Runoa on useiden tollereiden tapaan hankala lukea. Ei aina oikein osaa päättää, onko koira kova vai pehmeä. Vaikka koiraporukassa pitäisi aina päästä kalifiksi kalifin paikalle, niin agilityesteistä puomi ja keinu ovat olleet henkisesti tosi raskaita esteitä Runolle. Niinpä koulutuksessa on saanut taiteilla toisaalta liian itsenäisen ja noutajaksi melko vähäisen miellyttämisenhalun kanssa ja toisaalta "mammantytön" suurien ja pelottavien ongelmien (kuten juuri nuo kontaktit) kanssa.

Runo on luonnetestattu kesällä 2007. Luonnetestin tulos oli +41 ja laukausvarma. Testin pöytäkirja kuvastaa mielestäni hyvin Runoa: pehmeä ja erittäin vilkas, muttei missään nimessä ihmisiä kohtaan aggressiivinen. Tietenkään valtavaa omapäisyyttä tuo pehmeys ei vähennä, joten sen kanssa saakin sitten taistella. :)

Kaikkia ihmisiä kohtaan Runon rakkaus on kuitenkin rajatonta, ja sehän on pääasia. Ihmistuntijana Runo on pro, sillä porukan heikoin lenkki löytyy ensisilmäyksellä, ja kun sitä tarpeeksi kauan pää kallellaan napottaa, niin yleensä saa jotain hyvää. Ihme kyllä, raju rakkaus sammuu pienten lasten kanssa, ja ne saavatkin tehdä Runolle melkein mitä tahansa.

Koiraporukassa Runo yrittää dominoida, ja yleensä se haastaa toisia koiria ottamaan mittaa itsestään. Se on kaikkein tympein ja valitettavin piirre. Pienet pennut saavat Runon hermostumaan häsellyksellään, joten silloin saa omistajalla olla silmätkin selässä. Ihmisiä kohtaan dominanssi on onneksi pysynyt kuitenkin aisoissa johdonmukaisen tiettyjen asioiden vaatimisen kautta.

Harrastukset

Runolla on kaksi suurta intohimoa: verijälki ja agility. Mejää harrastellaan aina kesäisin silloin tällöin, ja yksi starttikin ollaan käyty (AVO1). Jäljestäjänä Runo on tunnollinen ja tarkka, vaikka ennen jälkeä koira on melkein lähdössä lentoon. Agilityssa Runo sitten puolestaan lentää. Ongelmana onkin ollut lähdössä paikallapysyminen. Muutoin Runo on mielettömän hyvin ohjautuva ja lahjakas koira. Valitettavasti korvien välissä olevien ongelmien vuoksi agility on välillä myös vähän turhan kiihdyttävä laji, jolloin sitten pitää vähän komennella ohjaajaa. Onneksi tämä ongelma on saatu hyvin aisoihin yksinkertaisesti keskeyttämällä aina radan tekeminen. Todennäköisesti agility jää kuitenkin tauolle talveksi 2008, sillä aika ei vain riitä aina kaikkeen.

Noutohommia ollaan harjoiteltu melko aktiivisesti. Pentuaikana ei kuitenkaan osattu rakentaa oikeanlaista pohjaa harjoittelulle, joten myöhemmin olemme lähinnä keskittyneet ongelmien poistamiseen. Suurin ja toistaiseksi ratkaisematon ongelma on puutteellinen yhteistyö, vaikkakin siinäkin on edistystä tapahtunut. Kesän 2007 Runo on saanut viettää noutotauolla. Luultavasti kuitenkin vielä myöhemmin kokeillaan, olisiko sekä koiralla että omistajilla enemmän intoa lajiin pikku tauon jälkeen.

PK-puolella tulevaisuus on vielä auki. Sekä jälki että haku kiinnostavat. Hieman hirvittää ne kamalan korkeat esteet, mutta jos kynnys nousee ylivoimaiseksi, niin PEKO-puolella ei onneksi tarvitse niitä hyppiä. BH-koe läpäistiin kesällä 2007.

Näyttelyissä olemme käyneet pyörähtämässä muutaman kerran vaihtelevalla menestyksellä, mutta koska Runo ei ole mikään kehien kaunotar, niin emme ole innostuneet siitä sen enempää. Varsinkaan, kun koiralle päivä tungoksessa ei ole niitä mieluisampia harrastuksia.