Tag Archive for Riimi

Tollerileiri 2014

Sivujen päivitykset laahaavat auttamatta myöhässä, mutta ei voi mitään. Päivitellään sitä mukaa, kun siltä tuntuu! Lyhyesti kuulumisia keväältä: Tavun kanssa käytiin tokon peruskurssi ja siirryttiin jatkokurssille. Noutohommia ei ole juuri tehty, mitä nyt esittelin lokin ja variksen toukokuussa kotipihalla. Riimi on jatkanut vapaaherrattaren elämää, ja se on omaksi iloksi välillä touhuillut jotain noutohommia. Runo on edelleen vanhempieni luona, ja tällä hetkellä näyttää sille, ettei se ole enää kotiin pysyvästi palaamassa. Saavutetuista eduista, kuten välipaloista ja ylenpalttisesta ymmärtämisestä, ei luovuta.

Tavu leirillä. (c) Sanna Merivirta

Tavu leirillä. (c) Sanna Merivirta

Vuoden koiraharrastuksen huippukohta eli tollerileiri Himoksella oli viime viikonloppuna. Meidän porukalla se oli jo yhdeksäs laatuaan – ja taas oli mukavaa! Pääsimme leirillä näkemään Tavun sisaruksista Fantan (W. Wind Bneath My Wings) ja Welmun (W. Wind in the Willows). Kivan oloisia otuksia molemmat, ja kaikilla kolmella meni viikonlopun noutotreenit hyvin. Alla Welmun omistajan Sinin ottama kuva sisaruksista. Vasemmalta Tavu, Welmu ja Fanta.

Tavu, Welmu ja Fanta

Tavu, Welmu ja Fanta

Tavu oli ilmoitettu jossain mielenhäiriössä taippariryhmään. Ennen leiriä tajusin, että olisikohan sen kanssa pitänyt jotain treenatakin?!? Onhan Tavun kanssa toki harjoiteltu damin nostamista ja antamista, mutta ei hirveästi muuta. Varsinaiset noutotreenit ulkona voi laskea yhden käden sormilla.

Jälleen kerran sai todeta, että kun perusasiat ovat kunnossa, hommat sujuvat. Niinpä pikku-Tavu hämmästytti omistajansa tekemällä kelpo markkeerauksia, vesinoutoja lokilla (ensimmäiset pidemmät uintireissut pikkukoiran elämässä!) ja tuettuna jonkin sortin hakuakin. Sen lisäksi variksetkin nousivat ihan mukavasti. Tässähän pitää ruveta harrastamaan, sillä minulla on varsin kykenevä pentu hyppysissäni! Olin myös oikein tyytyväinen siihen, että Tauno malttoi odottaa hiljaa ja rauhallisesti toisten treenatessa, vaikka se näki markkeeraukset ja noudot.

Tavu noutaa veneestä heitetyn lokin. Omistajaa näköjään vähän jännittää, mutta Jussi-kouluttaja näyttää luottavaiselta. :)

Tavu noutaa veneestä heitetyn lokin. Omistajaa näköjään vähän jännittää, mutta Jussi-kouluttaja näyttää luottavaiselta. :) (c) Sanna Merivirta

Riimi ja Pasi osallistuivat vepe-ryhmään. Pasin periaatteena on ollut valita joka vuosi leirillä joku uusi laji, joten tähän mennessä hän on kokeillut pk-hakua, etsijäkoiraa, sienitunnistusta, frisbietä, rally-tokoa ja yhdellä leirillä valokuvausryhmääkin. Mikä oiva tilaisuus kokeilla erilaisia lajeja! Vepessä Riimillä sujui veneestä hyppy ja esineen vienti ongelmitta. Hukkuvan pelastaminen ja veneen noutaminenkin sujuivat, kunhan Riimi saatiin ymmärtämään, mitä sen piti tehdä. Riimi on kyllä ihana harrastuskoira, kun se aina yrittää parhaansa!

Riimi noutaa venettä leirillä. (c) Risto Syrjä

Riimi noutaa venettä leirillä. (c) Risto Syrjä

Kiitos jälleen kerran leirin järjestäjille mahdollisuudesta tavata tollerituttuja ympäri Suomen ja yli harrastuslajirajojen! Jäämme innolla odottamaan ensi vuotta.

Ruudusta damit talteen. (c) Sanna Merivirta

Ruudusta damit talteen. (c) Sanna Merivirta

Runo-pieni ei ollut leirillä matkassa, mutta sen sijaan pääsi heti alkuviikosta ”neuvolaan” eli rokotuksille. Kymppivuotias suhtautui lääkärin tutkimukseen asiaankuuluvalla arvokkuudella. Mitään vikaa veteraanista ei löytynyt, joten toivotaan vielä monia yhteisiä vuosia eteenkin päin! Ajatella, että tämän koiran vuoksi on itketty monet kyyneleet, kun koira vaan oli kipeä, eikä mitään vikaa meinannut löytyä. Kun tollarsjukan lopulta todettiin ja koiraa osattiin lääkitä, niin nyt saamme nauttia sympaattisen mummokoiran seurasta. En voi tarpeeksi kiittää niitä ihmisiä, jotka aikoinaan olivat oman koiransa osalta riittävän avoimia ja kirjoittivat kotisivuilleen koiriensa oireiluja, jotta me osasimme pyytää lääkäriltä oikeanlaisia tutkimuksia.

Runo lääkärissä.

Runo lääkärissä.

Kevät?

Talvi oli näköjään aika lyhyt. Oulustakin on jo lumet lähes sulaneet. En kyllä muista omana elinaikanani olleen tällaista talvea! Ei taida kannattaa enää haaveilla hiihtolenkeistä kantohangella tälle keväälle…

Tavu ja lempilelut

Tavu ja lempilelut

Tavusta on kasvanut edellisen päivityksen jälkeen iso tyttö. Ikää on jo yli seitsemän kuukautta. Ensimmäinen aikuisten ruokapussi korkattiin eilen, joten siinäkin mielessä pikkupentuaika on jo mennyttä. Uudeksi ruoaksi otettiin kokeiluun Acanan Grasslands. Pienellä on vähän töhninyt korvat viime aikoina, joten toivottavasti se vaiva myös poistuisi ruoanvaihdon myötä.

Pentukurssi saatiin myös päätökseen, ja Tavu sai oikein toikkarin, että hyväksytysti läpäistiin. :) Pentukurssilla treenattiin paljon kontaktin pitämistä omistajaan, kun lähellä on erilaisia häiriöitä, kuten namilautasia ja muita koiria. Älyttömän hyviä harjoituksia ihan kaikkia lajeja ajatellen. Jatkoimme sitten seuraavalla viikolla suoraan tokon peruskurssille. Siellä on aloiteltu perusasennon ja seuraamisen treenausta. Lisäksi on tehty erilaisia takapään käyttöä harjoittavia treenejä, kuten peruutusta ja takapään liikuttamista, kun etutassut ovat pesuvadin päällä.

Vatiharjoittelua

Vatiharjoittelua

Noutotreenit ovat edelleen hyvin vaatimattomia. Pari damin nakkausta jonkun metsälenkin päälle… Nyt pitää ihan oikeasti alkaa treenailemaan joka päivä joku pikkujuttu, että päästään siinäkin lajissa eteenpäin. Noloa, ettei saada muka mitään tehtyä.

Riimi on ollut vähän masentuneen oloinen viime aikoina. Se ei enää halua leikkiä Tavun kansssa. Osoittaneeko sitten aikuisuuttaan sillä? Metsälenkeillä Riimi pitää niin suurta etäisyyttä Tavuun (ja omistajaan), että välillä meinaa mennä hermot, kun tyyppiä ei näy missään. Pitää yrittää keksiä sille nyt kaikkea kivaa touhua, ettei reppana aivan ahdistu! Viime kesänä Pasi ja Riimi treenailivat tollerileirillä frisbiehommia. Kiekot on kaivettu taas esille, että saataisiin leikkisä Riimi takaisin! :)

Riimi ja Pasi viime kesänä leirillä.

Riimi ja Pasi viime kesänä leirillä.

Tytöt saivat jäädä hoitoon viime viikoksi, kun me olimme lomareissulla. Tavu meni Luna-labbiksen ja Tähti-tollerin kaveriksi. Ensimmäinen hoitoreissu oli sujunut oikein mallikkaasti. Tavusta ja Lunasta oli tullut bestikset. Kuulemma oli oikein söpö hoitolainen. Kiitos avusta Lea ja Antti! Riimi liittyi Runon ja Otun jatkoksi laumaan vanhempieni luokse. Runo on nyt asunut täysin siellä, eikä Riimiä haettaessa ollut yrittänytkään lähteä Pasin matkaan. Vanhainkodissa on siis ilmeisen mieleistä köllötellä päivät sohvilla ja syödä välipaloja.

Runollinen joulu

Riimi-tonttu

Riimi-tonttu

Joulu sujui lauman kanssa Muhoksella. Koossa oli kaikkiaan neljä koiraa, kun meidän kolme tolleria ja vanhempien Ottu-sheltti odottivat innolla lahjojen aukaisua – tai no, ainakin meidän vanhat tytöt odottivat. Tavu ja Ottu eivät tainneet ymmärtää, miksi paketteja ilmestyi kuusen alle illan mittaan. Shelteillä ei nyt vaan aina niin leikkaa. :) Kaikille tuli lahjoja, ja pienellä avustuksella myös Tavu-pieni sai herkkunsa paketeista. Mieluisin taisi kuitenkin olla vinkulelu, jonka Riimi-mummo kyllä omi itselleen jokaisen tilaisuuden tullen.

Runo aukoo pakettia

Runo aukoo pakettia

joulu2013_ottutavu

Tavu seuraa Otun touhuja.

Runo on viihtynyt mummolassa hyvin siitä lähtien, kun Tavu tuli meille. Oulun tollereiden pikkujouluissa se kävi leikkimässä ja osallistumassa kisoihin. Laskimme, että pikkujoulut olivat Runolle jo yhdeksännet ja Riimillekin seitsemännet! Meidän perhe on jo melkein kymmenen vuotta touhunnut OuTo-juttujen parissa, vaikka tuntuu, että vastahan tässä on aloitettu. Eipä ole ihmekään, että sieltä on tarttunut aika monta ystävää matkaan.

Runo aloitti myös taiteilijanuran, kun se osallistui Muhoksella yläkoulun joulunäytelmään. Sen tehtävänä oli olla mukana, kun kansa meni verollepantavaksi, ja lopun näytelmää se vietti kedolla paimenien koirana. Runoa kuljettanut oppilas oli syöttänyt sille juustoa, ja mummo oli esitellyt temppukavalkadiaan yleisöstä piittaamatta. Äitini (joka koiran siis paikalle vei) oli saanut kehuja, kun hänellä on niin hyvin käyttäytyvä koira. :)

joulu2013_runosohvalla

Tavun kanssa on käyty pentukurssilla. Olemme opetelleet istumista, kosketusalustaa, mukana kulkemista, rauhoittumista, seisomista ja maahanmenoa. Näistä vaikein tuntuu olevan maahanmeno, joka ei ole Tavulle kovin luonteva liike. Siinä on siis työmaata pitkäksi aikaa! Kotona olemme jonkin verran harjoitelleet damin kantoa ja lenkillä tietysti luoksetuloa. Jotain alkeita näyttelyseisomisestakin on harjoiteltu, siitä tuore näyte Tavun sivulla. Mittasimme Tavun epävirallisesti 5 kk:n iässä: 42 cm ja 9 kg.

joulu2013_tavusohvalla

Näin pieneksi keräksi se vielä menee!

Joulun aikaan sattui myös sellainen mukava juttu, että Tavun yläkulmahampaat lopulta tippuivat. Se oli odotettu tapahtuma. Jotenkin tuntuu, että Tavu on muutenkin rauhoittunut kovasti, saanut lisää massaa ja muuttunut kaikin puolin enemmän juniorikoiraksi. Toki se on edelleen hirveän pieni! Siksi emme pidä mitään kiirettä vielä vakavan treenaamisen kanssa, vaan opettelemme hyvässä hengessä ja leikin kautta arkielämän taitoja.

Potretit joulun ajalta kaikista kolmesta koirasta:

Runo 9,5 v.

Runo 9,5 v.

Riimi 7 v.

Riimi 7 v.

Tavu 5 kk

Tavu 5 kk

Tähän aikaan vuodesta pitäisi kai asettaa niitä tavoitteita. Tavun kanssa on tavoite edetä koiran tahdissa, kiirehtimättä ja järjellä. Jos se tarkoittaa sitä, että koira on jossain lajissa kisavalmis, niin sitten startataan. Jos jompikumpi meistä ei ole valmis, jatketaan harjoituksia. Jos jotain on aiemmista koirista oppinut, niin sen, että hitaasti hyvää tulee. Tulemme harrastamaan ainakin tokoa ja treenailemaan taippareihin, mutta eiköhän kesällä jäljestystäkin kokeilla.

 

 

 

Reipas koululainen

Meillä on nyt kaksi reipasta koululaista. Riimi ei sinänsä ole koulussa, mutta saavutti eppuluokkalaisen iän 21.11. Riimi on ollut kaikin puolin niin ihana koira, että nämä 7 vuotta ovat opettaneet paljon siitä, kuinka erityinen suhde koiralla ja ihmisellä voi olla. Toivottavasti Riimin jälkeläisten omistajat ovat saaneet maistaa osansa siitä ihanuudesta.

7-vuotias Riimi

7-vuotias Riimi

Tavu-pieni on jo 17 viikkoa! Tiistaina alkoi Tavun pentukurssi 2,5 tunnin luennolla koiran koulutuksesta. Active Dogin Jennin ajatukset koiran kouluttamisesta olivat todella lähellä omiani, joten innolla jäin odottamaan kurssin alkua. Totesin luennon jälkeen, että olisihan tuo jo aika opettaa pikkuneitille muutakin kuin naksutin ja kontaktia. Siispä tällä viikolla on treenailtu vähän ahkerammin. Uutena juttuna on otettu seuraamisen paikkaa, mutta se on vielä ihan alussa.

17vkoa_2

Mummon ja tyttärentyttären lumileikkejä.

Vanhoista jutuista on tehty kontaktia kodin ulkopuolella. Läheisellä parkkiksella kontakti sujui yhtä hyvin kuin keittiössäkin, joten Tavu ei vaikuta olevan kovin häiriöherkkä. Damiakin ollaan nosteltu, mutta kun suussa on vain pari maitohammasta, niin siellä ei tunnu pysyvän oikein mikään. :)

17vkoa_4

Estehyppyä

Tänään kävimme ensimmäisen kerran sitten koulussa oikein oppitunnilla. Saavuimme tyylikkäästi vähän myöhässä, kun auto ei ollut yhteistyöhaluinen, mutta ehdimme kuitenkin esittelykierrokselle mukaan.

17vkoa_3

Aamuauringon kajossa

Tavu oli ihan super! Siihen nähden, että emme ole treenanneet häiriössä tai edes hirveästi nähneet vieraita koiria, Tavu suoriutui harjoituksista hienosti. Se ei ottanut muista koirista häiriötä, vaan napotti minua kohti koko ajan. Päästin jo alkutreenistä koiran hihnasta irti, kun remmi tuntui olevan vain tiellä. Ekalla kerralla treenailtiin lelulla leikkimistä, namipalkkausta, kontaktia ja tutustuttiin agility-putkeen.

17vkoa_5

Tavu 17 viikkoa

Taas saimme kuulla ihmetyksiä Tavun väristä. :) Karva vaihtuu hitaasti, mutta kai aika varmasti. Katsotaan, mikä on lopullinen sävy. Pääasia, että pään sisällä tuntuu olevan monta piuhaa oikein kiinnitettynä.

Kasvua ja kehittymistä

Kolme viikkoa on taas kulunut Runolassa edellisen päivityksen jälkeen. Kolmen viikon aikana ollaan touhuiltu koiran kanssa ja ilman koiraa. Aiemmin lupaavasti alkanut talvi loppui kuin seinään ja kuukauden takaiset lumet ovat olleet kaunis muisto vain. Lumen puute on paitsi ikävää sinänsä, se myös hankaloittaa koirien kuvaamista ulkosalla.

IMG_4042

Ollaan käyty muutaman kerran viikossa metsälenkeillä, mutta tuntuu että edes viikonloppuisin päivällä ei ole niin paljoa valoa, että koirien liike pysähtyisi. Yllä kuitenki yksi parin viikon takainen otos Tauskin veteentutustelusta.

Isänpäiväkortin kuvat pitikin siis kuvailla sisällä. Tavu ei vielä juuri ymmärrä poseeraamisen päälle, mutta malttaa jo olla paikoillaan sen verran että kuvia on mahdollista saada.

IMG_4157

IMG_4161

Isänpäivä siis oli ja meni, ja Tavu pääsi pitkästä aikaa moikkaamaan Runoa ”mummolassa”. Myös Runolan vanha tuttu, Ottu-sheltti pääsi ensimmäistä kertaa näkemään lauman tuoreimman jäsenen. Tutustelu meni ihan kivasti eikä kukaan tappanut ketään, ei ollut edes lähellä. Tavu kävellä sipsutti Ottu-sedän perässä, joka puolestaan yritti löytää jostakin jotakin pakopaikkaa. Runo olisi saattanut lähteä meidän mukaamme jopa ihan mielellään, mutta jätimme muorin vielä(kin) lepäilemään Otun seuraksi.

Runo isänpäivänä

Runo isänpäivänä

Tavu kasvaa kaiken aikaa ja kuluneiden viikkojen aikana se on oppinut kiipeämään olohuoneen tuoleihin (ja putoillut sieltä), sohvalle sekä sängylle. Riimi-parka on siis menettänyt viimeisetkin pakopaikkansa, ja välillä se vaikuttaa olevan hiukan väsynyt kakaran alituiseen riekkumiseen.

Tavu tipahti tuolilta

Tavu tipahti tuolilta

Riimi on kuitenkin pitkäpinnainen ja se on jopa oppinut leikkimään. Aiemmin Riimi ei juurikaan ikinä leikkinyt minkään koiran kanssa missään tilanteessa. Tavun myötä se on kuitenkin aivan selvästi alkanut leikkimään purenta- ja kierintäleikkejä Tavun kanssa. Jonkin verran myös jahtaamisleikkejä voisi olla, mutta niitä ei olla sallittu sisällä pikapyrähdyksiä lukuunottamatta. Välillä Tavu syöksähtää hyökkäykseen ja säntää karkuun, usein mätkähtäen lopulta joko seinään, huonekaluihin tai ovenkarmeihin. Aikamoista ryminää siis. :)

IMG_4169

Tällä viikolla Tavulla oli vuorossa taas rokotukset. Runokin saapui hovikuljettajansa kanssa kausitarkastukseen, mutta hammaskiveä kummempaa ei mummosta diagnosoitu. Kuluneella viikolla Tavu ilmoittautui myös Active Dogin pentukurssille, jonka on määrä kestää ensi kevääseen. Siitä se virallisempi kouluttautuminen sitten alkaa, toki kotona on jo harjoiteltu yhtä ja toista.

Tavu 16vk ja 2pv

Tavu on vaihtanut pentukarvaansa pitkään ja tosi hitaasti. Vieläkin pääosa turkista on vaaleaa ja pehmeää vanupallo-karvaa. Selän päällä, jaloissa ja siellä täällä muuallakin alkaa kuitenkin jo vähän näkyä tummempaa ja selvästi kovempaa karvaa. Hampaat eivät ole vielä lähteneet, mutta leukojen kasvettua rivistö näyttää jo huvittavankin harvalta. Uusia työkaluja ei varmaankaan tarvi enää kauaa odottaa.

Tavu 16vk

Tavu 16vk

 

Koiran hoito-opas

Kun kävimme Tavun kanssa viime viikolla rokotuksilla, saimme mukaamme kivan ”äitiyspakkauksen”. Se oli reppumainen pussukka, jossa oli säkki Virbacin penturuokaa sekä muutamia koiran hoitoon liittyviä kirjasia. Avasin tänään ensimmäistä kertaa Orion Pharman kustantaman Koiran hoito-oppaan, jonka alaotsikkona on Koiran elämää elämäsi koiralle.

Ensimmäisen kerran silmä takertui hoito-oppaan tekstiin luvussa 1. Hankinta. ”Jos olet hankkimassa toista tai kolmatta koiraa – - . Vasta kun vanhempi koira on koulutettu sellaiseksi kuin perhe haluaa sen lopullisesti olevan, voidaan harkita toisen koiran ottamista.” Kuinkahan monessa kodissa olisi useampia koiria, jos tätä neuvoa noudatettaisiin? Milloin koiran koulutus on lopullisesti valmis? Hmm… Idealistista, etten sanoisi.

Lopullisesti koulutettu Riimi ja rasittava tyttärentytär

Lopullisesti koulutettu Riimi ja rasittava tyttärentytär

Selailin lehtistä läpi eteenpäin ja havaitsin, että kolmoslukuja on kaksi. Niistä jäljemmässä, koulutuksesta kertovassa luvussa tajusin, että meillä alkaa olla aikamoinen kiire. Alaluvussa Sosiaalistaminen luetellaan asioita, joihin koiranpentu tulisi totuttaa alle 4 kk:n ikäisenä (toim. huom. Tavulla siis ikää 3 kk). Kursiivilla oleva teksti on suoraa lainausta:

- eri-ikäisiin ihmisiin: vauvoihin, lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin, miehiin ja naisiin
Oukei, äkkiä nyt jostain vauva.

- erilaisessa vaatetuksessa oleviin ihmisiin: silmälasit, hattu, sadevaatteet, univormu ja kypärä
Tarjouduin heti vapaaehtoiseksi lähtemään Tavun kanssa tutustumaan univormuihin pukeutuneisiin miehiin.

- eri tavalla liikkuviin ihmisiin: ontuu, konttaa, juoksee, ryömii, kävelee kepin kanssa, kulkee rullatuolissa tai pyörällä
Ontuminen, konttaaminen ja ryömiminen ei liene ongelma näin pikkujouluajan lähestyessä, mutta rullatuolin hankkiminen voikin olla hankalampaa.

- muihin koiriin: pieniin, keskikokoisiin, isoihin, karvaisiin, karvattomiin, pentuihin, aikuisiin, uroksiin ja narttuihin
Eli nyt tarvittaisiin iso, karvaton koira, niin saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla. Anyone?

- muihin eläimiin: hevoset, lehmät, kissat, kanit, marsut, lampaat jne.
Jäin miettimään, että miksi v***ssa koira pitää sosiaalistaa marsuihin tai lampaisiin? Noh, onneksi me käytiin raveissa, niin onpahan nähnyt ainakin hevosen.

Raveissa pari viikkoa sitten

Raveissa pari viikkoa sitten

- eri kulkuvälineisiin ja liikenteeseen: auto, juna, lentokone, laiva jne.
Selvästi haiskahtaa Tallinnan-risteilyltä!

- ääntä pitäviin laitteisiin esim. pesukone, imuri ja ruohonleikkuri
Tässä ilmeisesti halutaan pitää huolta siitä, että koiraperheessä tehdään kotitöitä.

- ihmispaljouteen: juhlat, ostoskeskukset, näyttelyt ja koirakilpailupaikat
Hmm… Tavu oli mun synttäreillä, joten riittänee tästä kategoriasta. En aio viedä sitä muihin juhliin, sillä pureva pentu ja nailon eivät sovi yhteen. Enkä kyllä ole nähnyt muitakaan pentuja yleensä juhlissa, joten eivät muutkaan taida hoitaa sosiaalistamisen tätä puolta kovin hyvin.

- hississä ja portaissa kulkemiseen, liukkaalla lattialla kävelemiseen, parkkihalleihin, tuulessa heiluviin pyykkeihin, ampumiseen jne.
Parkkihalleihin?!? Jos koiraa ei aio käyttää ostoskeskuksissa, niin miksi pitäisi tottua parkkihalleihin? Enkä kyllä aio viedä pyykkejä syysmyrskyyn narulle vain siksi, että pentu näkee ne.

Noh, täytyisihän tuota ämpärissä kasvanutta nulikkaa oikeasti sosiaalistaa enemmän. Lupaan parantaa tapamme.

"Jos pentu on nöyrä sinua kohtaan, voit ärähtää sille sen purressa, näykkiessä tai roikkuessa vaatteissasi."

”Jos pentu on nöyrä sinua kohtaan, voit ärähtää sille sen purressa, näykkiessä tai roikkuessa vaatteissasi.”

Samassa koulutuksesta kertovassa luvussa sanottiin istu-käskyn opetuksesta seuraavaa: Häiriöharjoituksia voi tehdä jo 8-viikkoisen pennun kanssa: pennun istuessa käy kyykyssä, taputa käsiäsi, ota askel taaksepäin, vasemmalle, oikealle, juokse paikallasi, kopauta seinää tai vaikka pyörähdä itsesi ympäri samalla, kun kehut koiraa ”istu”-sanalla. Voin vain kuvitella sen riemun määrän, kun iloisesti hoen istu-sanaa ja kyykin ja juoksen paikallani. Tunnen melkein ne naskalit takapuolessani, kun innostunut pentu hyppii ympärillä.

Ja eihän meidän 13-viikkoiselle ole vielä opetettu yhtään käskyä. Paitsi että se tulee luokse, kun Ylvis laulaa: Ring-ding-ding-ding-dingeringeding! Gering-ding-ding-ding-dingeringeding! Gering-ding-ding-ding-dingeringeding! Haluan niin nähdä nome-tuomarin ilmeen, kun alan laulaa tuota biisiä, kun koira on saanut variksen suuhun.

Mutta onhan se ihan söötti!

Mutta onhan se ihan söötti!

 

 

Tavun eka viikko

Yksi viikko Tavullista aikaa takana. Koiranpentu on sopeutunut hyvin, hurmannut meidät ihmiset ja saanut pari kertaa (oikeutetusti) turpaan Riimiltä. Arki siis alkaa sujua.

Päikkärikaveri

Päikkärikaveri

Joka päivä on harjoiteltu hihnakävelyä (ei onnistu…), naksuttimelle ehdollistumista (onnistuu, kun on ahne koira) ja lähipusikossa vapaana puuhastelua. Tavu tulee iloisesti kutsusta luokse ja saa palkaksi nappulaa. Luoksetuloa pillille on myös treenattu kotipihalta sisälle tultaessa. Sekin alkaa jo sujua.

Maanantaina Tavu jäi ekaa kertaa yksin, kun lähdimme molemmat Pasin kanssa töihin. Pasi viivytti töihin lähtöä vähän pidempään, ja minä puolestaan ryntäsin viimeisen opetustunnin jälkeen salamana kotiin. Keittiöstä löytyi tyytyväinen uninen koira, muttei mitään jätöksiä. Tiistai meni yhtä hyvin. Muina päivinä on pitänyt vähän siivoilla, mutta tosi nätisti on neito sopeutunut yksinoloon! Tänään jopa niin nätisti, että oli murtautunut portin ja siihen lisäturvaksi kiinnitetyn kompostikehikon palasen läpi Riimin seuraksi muuhun asuntoon… Meidän ollessa kotona tarpeet tulevat oikeastaan aina ulos.

Sylikoira

Sylikoira

Tavu tykkää olla sylissä. Se kiehnää ja on tosi luottavainen koira. Tainnut Anna hellitellä pennut jo pieninä ihan pilalle, ja me jatkamme onnellisina siitä, mihin kasvattaja on jäänyt. ;) Hoitotoimenpiteistä on treenattu kynsienleikkausta ja harjausta. Ne ovat onnistuneet hyvin, sikäli kuin kampaa ja kynsisaksia on maltettu olla purematta.

Harjausta

Harjausta

Väsyneenä Tavunen on kyllä ihan hirveä riiviö! Neiti jaksaa ja jaksaa riekkua, vaikka jo tuntia tai paria aikaisemmin on alkanut näyttää sille, että kohta se sammuu. Tietysti hampaiden suosikkeja ovat hampaat ja sormet, mutta myös sohvan ja maton kulma ovat oikein mieluisia. Pyykkitelineellä roikkuvat pyykit ovat myös kivoja, ja voi sitä onnea, kun sieltä on saanut varastettua sukkahousut!

Pikku hiljaa yritämme opetella yhteiselämän sääntöjä, ja lupaavalle näyttää. Neiti kyllä ymmärtää, milloin hän hyötyy jostakin. Tuntuisi siltä, että koulutettavuus on kohdillaan, mutta toisaalta jo nyt voi varautua siihen, että murrosikäisenä taidamme ottaa muutaman kerran yhteen… :)