Tavun eka viikko

Yksi viikko Tavullista aikaa takana. Koiranpentu on sopeutunut hyvin, hurmannut meidät ihmiset ja saanut pari kertaa (oikeutetusti) turpaan Riimiltä. Arki siis alkaa sujua.

Päikkärikaveri

Päikkärikaveri

Joka päivä on harjoiteltu hihnakävelyä (ei onnistu…), naksuttimelle ehdollistumista (onnistuu, kun on ahne koira) ja lähipusikossa vapaana puuhastelua. Tavu tulee iloisesti kutsusta luokse ja saa palkaksi nappulaa. Luoksetuloa pillille on myös treenattu kotipihalta sisälle tultaessa. Sekin alkaa jo sujua.

Maanantaina Tavu jäi ekaa kertaa yksin, kun lähdimme molemmat Pasin kanssa töihin. Pasi viivytti töihin lähtöä vähän pidempään, ja minä puolestaan ryntäsin viimeisen opetustunnin jälkeen salamana kotiin. Keittiöstä löytyi tyytyväinen uninen koira, muttei mitään jätöksiä. Tiistai meni yhtä hyvin. Muina päivinä on pitänyt vähän siivoilla, mutta tosi nätisti on neito sopeutunut yksinoloon! Tänään jopa niin nätisti, että oli murtautunut portin ja siihen lisäturvaksi kiinnitetyn kompostikehikon palasen läpi Riimin seuraksi muuhun asuntoon… Meidän ollessa kotona tarpeet tulevat oikeastaan aina ulos.

Sylikoira

Sylikoira

Tavu tykkää olla sylissä. Se kiehnää ja on tosi luottavainen koira. Tainnut Anna hellitellä pennut jo pieninä ihan pilalle, ja me jatkamme onnellisina siitä, mihin kasvattaja on jäänyt. ;) Hoitotoimenpiteistä on treenattu kynsienleikkausta ja harjausta. Ne ovat onnistuneet hyvin, sikäli kuin kampaa ja kynsisaksia on maltettu olla purematta.

Harjausta

Harjausta

Väsyneenä Tavunen on kyllä ihan hirveä riiviö! Neiti jaksaa ja jaksaa riekkua, vaikka jo tuntia tai paria aikaisemmin on alkanut näyttää sille, että kohta se sammuu. Tietysti hampaiden suosikkeja ovat hampaat ja sormet, mutta myös sohvan ja maton kulma ovat oikein mieluisia. Pyykkitelineellä roikkuvat pyykit ovat myös kivoja, ja voi sitä onnea, kun sieltä on saanut varastettua sukkahousut!

Pikku hiljaa yritämme opetella yhteiselämän sääntöjä, ja lupaavalle näyttää. Neiti kyllä ymmärtää, milloin hän hyötyy jostakin. Tuntuisi siltä, että koulutettavuus on kohdillaan, mutta toisaalta jo nyt voi varautua siihen, että murrosikäisenä taidamme ottaa muutaman kerran yhteen… :)

Comments are closed.