Runollinen

Tollerileiri 2014

10/06/2014 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Sivujen päivitykset laahaavat auttamatta myöhässä, mutta ei voi mitään. Päivitellään sitä mukaa, kun siltä tuntuu! Lyhyesti kuulumisia keväältä: Tavun kanssa käytiin tokon peruskurssi ja siirryttiin jatkokurssille. Noutohommia ei ole juuri tehty, mitä nyt esittelin lokin ja variksen toukokuussa kotipihalla. Riimi on jatkanut vapaaherrattaren elämää, ja se on omaksi iloksi välillä touhuillut jotain noutohommia. Runo on edelleen vanhempieni luona, ja tällä hetkellä näyttää sille, ettei se ole enää kotiin pysyvästi palaamassa. Saavutetuista eduista, kuten välipaloista ja ylenpalttisesta ymmärtämisestä, ei luovuta.

Tavu leirillä. (c) Sanna Merivirta

Vuoden koiraharrastuksen huippukohta eli tollerileiri Himoksella oli viime viikonloppuna. Meidän porukalla se oli jo yhdeksäs laatuaan – ja taas oli mukavaa! Pääsimme leirillä näkemään Tavun sisaruksista Fantan (W. Wind Bneath My Wings) ja Welmun (W. Wind in the Willows). Kivan oloisia otuksia molemmat, ja kaikilla kolmella meni viikonlopun noutotreenit hyvin. Alla Welmun omistajan Sinin ottama kuva sisaruksista. Vasemmalta Tavu, Welmu ja Fanta.

Tavu, Welmu ja Fanta

Tavu oli ilmoitettu jossain mielenhäiriössä taippariryhmään. Ennen leiriä tajusin, että olisikohan sen kanssa pitänyt jotain treenatakin?!? Onhan Tavun kanssa toki harjoiteltu damin nostamista ja antamista, mutta ei hirveästi muuta. Varsinaiset noutotreenit ulkona voi laskea yhden käden sormilla.

Jälleen kerran sai todeta, että kun perusasiat ovat kunnossa, hommat sujuvat. Niinpä pikku-Tavu hämmästytti omistajansa tekemällä kelpo markkeerauksia, vesinoutoja lokilla (ensimmäiset pidemmät uintireissut pikkukoiran elämässä!) ja tuettuna jonkin sortin hakuakin. Sen lisäksi variksetkin nousivat ihan mukavasti. Tässähän pitää ruveta harrastamaan, sillä minulla on varsin kykenevä pentu hyppysissäni! Olin myös oikein tyytyväinen siihen, että Tauno malttoi odottaa hiljaa ja rauhallisesti toisten treenatessa, vaikka se näki markkeeraukset ja noudot.

Tavu noutaa veneestä heitetyn lokin. Omistajaa näköjään vähän jännittää, mutta Jussi-kouluttaja näyttää luottavaiselta. 🙂 (c) Sanna Merivirta

Riimi ja Pasi osallistuivat vepe-ryhmään. Pasin periaatteena on ollut valita joka vuosi leirillä joku uusi laji, joten tähän mennessä hän on kokeillut pk-hakua, etsijäkoiraa, sienitunnistusta, frisbietä, rally-tokoa ja yhdellä leirillä valokuvausryhmääkin. Mikä oiva tilaisuus kokeilla erilaisia lajeja! Vepessä Riimillä sujui veneestä hyppy ja esineen vienti ongelmitta. Hukkuvan pelastaminen ja veneen noutaminenkin sujuivat, kunhan Riimi saatiin ymmärtämään, mitä sen piti tehdä. Riimi on kyllä ihana harrastuskoira, kun se aina yrittää parhaansa!

Riimi noutaa venettä leirillä. (c) Risto Syrjä

Kiitos jälleen kerran leirin järjestäjille mahdollisuudesta tavata tollerituttuja ympäri Suomen ja yli harrastuslajirajojen! Jäämme innolla odottamaan ensi vuotta.

Ruudusta damit talteen. (c) Sanna Merivirta

Runo-pieni ei ollut leirillä matkassa, mutta sen sijaan pääsi heti alkuviikosta ”neuvolaan” eli rokotuksille. Kymppivuotias suhtautui lääkärin tutkimukseen asiaankuuluvalla arvokkuudella. Mitään vikaa veteraanista ei löytynyt, joten toivotaan vielä monia yhteisiä vuosia eteenkin päin! Ajatella, että tämän koiran vuoksi on itketty monet kyyneleet, kun koira vaan oli kipeä, eikä mitään vikaa meinannut löytyä. Kun tollarsjukan lopulta todettiin ja koiraa osattiin lääkitä, niin nyt saamme nauttia sympaattisen mummokoiran seurasta. En voi tarpeeksi kiittää niitä ihmisiä, jotka aikoinaan olivat oman koiransa osalta riittävän avoimia ja kirjoittivat kotisivuilleen koiriensa oireiluja, jotta me osasimme pyytää lääkäriltä oikeanlaisia tutkimuksia.

Runo lääkärissä.

Kevät?

09/03/2014 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Talvi oli näköjään aika lyhyt. Oulustakin on jo lumet lähes sulaneet. En kyllä muista omana elinaikanani olleen tällaista talvea! Ei taida kannattaa enää haaveilla hiihtolenkeistä kantohangella tälle keväälle…

Tavu ja lempilelut

Tavusta on kasvanut edellisen päivityksen jälkeen iso tyttö. Ikää on jo yli seitsemän kuukautta. Ensimmäinen aikuisten ruokapussi korkattiin eilen, joten siinäkin mielessä pikkupentuaika on jo mennyttä. Uudeksi ruoaksi otettiin kokeiluun Acanan Grasslands. Pienellä on vähän töhninyt korvat viime aikoina, joten toivottavasti se vaiva myös poistuisi ruoanvaihdon myötä.

Pentukurssi saatiin myös päätökseen, ja Tavu sai oikein toikkarin, että hyväksytysti läpäistiin. 🙂 Pentukurssilla treenattiin paljon kontaktin pitämistä omistajaan, kun lähellä on erilaisia häiriöitä, kuten namilautasia ja muita koiria. Älyttömän hyviä harjoituksia ihan kaikkia lajeja ajatellen. Jatkoimme sitten seuraavalla viikolla suoraan tokon peruskurssille. Siellä on aloiteltu perusasennon ja seuraamisen treenausta. Lisäksi on tehty erilaisia takapään käyttöä harjoittavia treenejä, kuten peruutusta ja takapään liikuttamista, kun etutassut ovat pesuvadin päällä.

Vatiharjoittelua

Noutotreenit ovat edelleen hyvin vaatimattomia. Pari damin nakkausta jonkun metsälenkin päälle… Nyt pitää ihan oikeasti alkaa treenailemaan joka päivä joku pikkujuttu, että päästään siinäkin lajissa eteenpäin. Noloa, ettei saada muka mitään tehtyä.

Riimi on ollut vähän masentuneen oloinen viime aikoina. Se ei enää halua leikkiä Tavun kansssa. Osoittaneeko sitten aikuisuuttaan sillä? Metsälenkeillä Riimi pitää niin suurta etäisyyttä Tavuun (ja omistajaan), että välillä meinaa mennä hermot, kun tyyppiä ei näy missään. Pitää yrittää keksiä sille nyt kaikkea kivaa touhua, ettei reppana aivan ahdistu! Viime kesänä Pasi ja Riimi treenailivat tollerileirillä frisbiehommia. Kiekot on kaivettu taas esille, että saataisiin leikkisä Riimi takaisin! 🙂

Riimi ja Pasi viime kesänä leirillä.

Tytöt saivat jäädä hoitoon viime viikoksi, kun me olimme lomareissulla. Tavu meni Luna-labbiksen ja Tähti-tollerin kaveriksi. Ensimmäinen hoitoreissu oli sujunut oikein mallikkaasti. Tavusta ja Lunasta oli tullut bestikset. Kuulemma oli oikein söpö hoitolainen. Kiitos avusta Lea ja Antti! Riimi liittyi Runon ja Otun jatkoksi laumaan vanhempieni luokse. Runo on nyt asunut täysin siellä, eikä Riimiä haettaessa ollut yrittänytkään lähteä Pasin matkaan. Vanhainkodissa on siis ilmeisen mieleistä köllötellä päivät sohvilla ja syödä välipaloja.

Runollinen joulu

30/12/2013 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Riimi-tonttu

Joulu sujui lauman kanssa Muhoksella. Koossa oli kaikkiaan neljä koiraa, kun meidän kolme tolleria ja vanhempien Ottu-sheltti odottivat innolla lahjojen aukaisua – tai no, ainakin meidän vanhat tytöt odottivat. Tavu ja Ottu eivät tainneet ymmärtää, miksi paketteja ilmestyi kuusen alle illan mittaan. Shelteillä ei nyt vaan aina niin leikkaa. 🙂 Kaikille tuli lahjoja, ja pienellä avustuksella myös Tavu-pieni sai herkkunsa paketeista. Mieluisin taisi kuitenkin olla vinkulelu, jonka Riimi-mummo kyllä omi itselleen jokaisen tilaisuuden tullen.

Runo aukoo pakettia

Tavu seuraa Otun touhuja.

Runo on viihtynyt mummolassa hyvin siitä lähtien, kun Tavu tuli meille. Oulun tollereiden pikkujouluissa se kävi leikkimässä ja osallistumassa kisoihin. Laskimme, että pikkujoulut olivat Runolle jo yhdeksännet ja Riimillekin seitsemännet! Meidän perhe on jo melkein kymmenen vuotta touhunnut OuTo-juttujen parissa, vaikka tuntuu, että vastahan tässä on aloitettu. Eipä ole ihmekään, että sieltä on tarttunut aika monta ystävää matkaan.

Runo aloitti myös taiteilijanuran, kun se osallistui Muhoksella yläkoulun joulunäytelmään. Sen tehtävänä oli olla mukana, kun kansa meni verollepantavaksi, ja lopun näytelmää se vietti kedolla paimenien koirana. Runoa kuljettanut oppilas oli syöttänyt sille juustoa, ja mummo oli esitellyt temppukavalkadiaan yleisöstä piittaamatta. Äitini (joka koiran siis paikalle vei) oli saanut kehuja, kun hänellä on niin hyvin käyttäytyvä koira. 🙂

Tavun kanssa on käyty pentukurssilla. Olemme opetelleet istumista, kosketusalustaa, mukana kulkemista, rauhoittumista, seisomista ja maahanmenoa. Näistä vaikein tuntuu olevan maahanmeno, joka ei ole Tavulle kovin luonteva liike. Siinä on siis työmaata pitkäksi aikaa! Kotona olemme jonkin verran harjoitelleet damin kantoa ja lenkillä tietysti luoksetuloa. Jotain alkeita näyttelyseisomisestakin on harjoiteltu, siitä tuore näyte Tavun sivulla. Mittasimme Tavun epävirallisesti 5 kk:n iässä: 42 cm ja 9 kg.

Näin pieneksi keräksi se vielä menee!

Joulun aikaan sattui myös sellainen mukava juttu, että Tavun yläkulmahampaat lopulta tippuivat. Se oli odotettu tapahtuma. Jotenkin tuntuu, että Tavu on muutenkin rauhoittunut kovasti, saanut lisää massaa ja muuttunut kaikin puolin enemmän juniorikoiraksi. Toki se on edelleen hirveän pieni! Siksi emme pidä mitään kiirettä vielä vakavan treenaamisen kanssa, vaan opettelemme hyvässä hengessä ja leikin kautta arkielämän taitoja.

Potretit joulun ajalta kaikista kolmesta koirasta:

Runo 9,5 v.

Riimi 7 v.

Tavu 5 kk

Tähän aikaan vuodesta pitäisi kai asettaa niitä tavoitteita. Tavun kanssa on tavoite edetä koiran tahdissa, kiirehtimättä ja järjellä. Jos se tarkoittaa sitä, että koira on jossain lajissa kisavalmis, niin sitten startataan. Jos jompikumpi meistä ei ole valmis, jatketaan harjoituksia. Jos jotain on aiemmista koirista oppinut, niin sen, että hitaasti hyvää tulee. Tulemme harrastamaan ainakin tokoa ja treenailemaan taippareihin, mutta eiköhän kesällä jäljestystäkin kokeilla.

Reipas koululainen

24/11/2013 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Meillä on nyt kaksi reipasta koululaista. Riimi ei sinänsä ole koulussa, mutta saavutti eppuluokkalaisen iän 21.11. Riimi on ollut kaikin puolin niin ihana koira, että nämä 7 vuotta ovat opettaneet paljon siitä, kuinka erityinen suhde koiralla ja ihmisellä voi olla. Toivottavasti Riimin jälkeläisten omistajat ovat saaneet maistaa osansa siitä ihanuudesta.

7-vuotias Riimi

Tavu-pieni on jo 17 viikkoa! Tiistaina alkoi Tavun pentukurssi 2,5 tunnin luennolla koiran koulutuksesta. Active Dogin Jennin ajatukset koiran kouluttamisesta olivat todella lähellä omiani, joten innolla jäin odottamaan kurssin alkua. Totesin luennon jälkeen, että olisihan tuo jo aika opettaa pikkuneitille muutakin kuin naksutin ja kontaktia. Siispä tällä viikolla on treenailtu vähän ahkerammin. Uutena juttuna on otettu seuraamisen paikkaa, mutta se on vielä ihan alussa.

Mummon ja tyttärentyttären lumileikkejä.

Vanhoista jutuista on tehty kontaktia kodin ulkopuolella. Läheisellä parkkiksella kontakti sujui yhtä hyvin kuin keittiössäkin, joten Tavu ei vaikuta olevan kovin häiriöherkkä. Damiakin ollaan nosteltu, mutta kun suussa on vain pari maitohammasta, niin siellä ei tunnu pysyvän oikein mikään. 🙂

Estehyppyä

Tänään kävimme ensimmäisen kerran sitten koulussa oikein oppitunnilla. Saavuimme tyylikkäästi vähän myöhässä, kun auto ei ollut yhteistyöhaluinen, mutta ehdimme kuitenkin esittelykierrokselle mukaan.

Aamuauringon kajossa

Tavu oli ihan super! Siihen nähden, että emme ole treenanneet häiriössä tai edes hirveästi nähneet vieraita koiria, Tavu suoriutui harjoituksista hienosti. Se ei ottanut muista koirista häiriötä, vaan napotti minua kohti koko ajan. Päästin jo alkutreenistä koiran hihnasta irti, kun remmi tuntui olevan vain tiellä. Ekalla kerralla treenailtiin lelulla leikkimistä, namipalkkausta, kontaktia ja tutustuttiin agility-putkeen.

Tavu 17 viikkoa

Taas saimme kuulla ihmetyksiä Tavun väristä. 🙂 Karva vaihtuu hitaasti, mutta kai aika varmasti. Katsotaan, mikä on lopullinen sävy. Pääasia, että pään sisällä tuntuu olevan monta piuhaa oikein kiinnitettynä.

Kasvua ja kehittymistä

17/11/2013 Ei kategoriaa Kommentit pois päältä

Kolme viikkoa on taas kulunut Runolassa edellisen päivityksen jälkeen. Kolmen viikon aikana ollaan touhuiltu koiran kanssa ja ilman koiraa. Aiemmin lupaavasti alkanut talvi loppui kuin seinään ja kuukauden takaiset lumet ovat olleet kaunis muisto vain. Lumen puute on paitsi ikävää sinänsä, se myös hankaloittaa koirien kuvaamista ulkosalla.

Ollaan käyty muutaman kerran viikossa metsälenkeillä, mutta tuntuu että edes viikonloppuisin päivällä ei ole niin paljoa valoa, että koirien liike pysähtyisi. Yllä kuitenki yksi parin viikon takainen otos Tauskin veteentutustelusta.

Isänpäiväkortin kuvat pitikin siis kuvailla sisällä. Tavu ei vielä juuri ymmärrä poseeraamisen päälle, mutta malttaa jo olla paikoillaan sen verran että kuvia on mahdollista saada.

Isänpäivä siis oli ja meni, ja Tavu pääsi pitkästä aikaa moikkaamaan Runoa ”mummolassa”. Myös Runolan vanha tuttu, Ottu-sheltti pääsi ensimmäistä kertaa näkemään lauman tuoreimman jäsenen. Tutustelu meni ihan kivasti eikä kukaan tappanut ketään, ei ollut edes lähellä. Tavu kävellä sipsutti Ottu-sedän perässä, joka puolestaan yritti löytää jostakin jotakin pakopaikkaa. Runo olisi saattanut lähteä meidän mukaamme jopa ihan mielellään, mutta jätimme muorin vielä(kin) lepäilemään Otun seuraksi.

Runo isänpäivänä

Tavu kasvaa kaiken aikaa ja kuluneiden viikkojen aikana se on oppinut kiipeämään olohuoneen tuoleihin (ja putoillut sieltä), sohvalle sekä sängylle. Riimi-parka on siis menettänyt viimeisetkin pakopaikkansa, ja välillä se vaikuttaa olevan hiukan väsynyt kakaran alituiseen riekkumiseen.

Tavu tipahti tuolilta

Riimi on kuitenkin pitkäpinnainen ja se on jopa oppinut leikkimään. Aiemmin Riimi ei juurikaan ikinä leikkinyt minkään koiran kanssa missään tilanteessa. Tavun myötä se on kuitenkin aivan selvästi alkanut leikkimään purenta- ja kierintäleikkejä Tavun kanssa. Jonkin verran myös jahtaamisleikkejä voisi olla, mutta niitä ei olla sallittu sisällä pikapyrähdyksiä lukuunottamatta. Välillä Tavu syöksähtää hyökkäykseen ja säntää karkuun, usein mätkähtäen lopulta joko seinään, huonekaluihin tai ovenkarmeihin. Aikamoista ryminää siis. 🙂

Tällä viikolla Tavulla oli vuorossa taas rokotukset. Runokin saapui hovikuljettajansa kanssa kausitarkastukseen, mutta hammaskiveä kummempaa ei mummosta diagnosoitu. Kuluneella viikolla Tavu ilmoittautui myös Active Dogin pentukurssille, jonka on määrä kestää ensi kevääseen. Siitä se virallisempi kouluttautuminen sitten alkaa, toki kotona on jo harjoiteltu yhtä ja toista.

Tavu on vaihtanut pentukarvaansa pitkään ja tosi hitaasti. Vieläkin pääosa turkista on vaaleaa ja pehmeää vanupallo-karvaa. Selän päällä, jaloissa ja siellä täällä muuallakin alkaa kuitenkin jo vähän näkyä tummempaa ja selvästi kovempaa karvaa. Hampaat eivät ole vielä lähteneet, mutta leukojen kasvettua rivistö näyttää jo huvittavankin harvalta. Uusia työkaluja ei varmaankaan tarvi enää kauaa odottaa.

Tavu 16vk

Koiran hoito-opas

27/10/2013 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Kun kävimme Tavun kanssa viime viikolla rokotuksilla, saimme mukaamme kivan ”äitiyspakkauksen”. Se oli reppumainen pussukka, jossa oli säkki Virbacin penturuokaa sekä muutamia koiran hoitoon liittyviä kirjasia. Avasin tänään ensimmäistä kertaa Orion Pharman kustantaman Koiran hoito-oppaan, jonka alaotsikkona on Koiran elämää elämäsi koiralle.

Ensimmäisen kerran silmä takertui hoito-oppaan tekstiin luvussa 1. Hankinta. ”Jos olet hankkimassa toista tai kolmatta koiraa – – . Vasta kun vanhempi koira on koulutettu sellaiseksi kuin perhe haluaa sen lopullisesti olevan, voidaan harkita toisen koiran ottamista.” Kuinkahan monessa kodissa olisi useampia koiria, jos tätä neuvoa noudatettaisiin? Milloin koiran koulutus on lopullisesti valmis? Hmm… Idealistista, etten sanoisi.

Lopullisesti koulutettu Riimi ja rasittava tyttärentytär

Selailin lehtistä läpi eteenpäin ja havaitsin, että kolmoslukuja on kaksi. Niistä jäljemmässä, koulutuksesta kertovassa luvussa tajusin, että meillä alkaa olla aikamoinen kiire. Alaluvussa Sosiaalistaminen luetellaan asioita, joihin koiranpentu tulisi totuttaa alle 4 kk:n ikäisenä (toim. huom. Tavulla siis ikää 3 kk). Kursiivilla oleva teksti on suoraa lainausta:

– eri-ikäisiin ihmisiin: vauvoihin, lapsiin, aikuisiin, vanhuksiin, miehiin ja naisiin
Oukei, äkkiä nyt jostain vauva.

– erilaisessa vaatetuksessa oleviin ihmisiin: silmälasit, hattu, sadevaatteet, univormu ja kypärä
Tarjouduin heti vapaaehtoiseksi lähtemään Tavun kanssa tutustumaan univormuihin pukeutuneisiin miehiin.

– eri tavalla liikkuviin ihmisiin: ontuu, konttaa, juoksee, ryömii, kävelee kepin kanssa, kulkee rullatuolissa tai pyörällä
Ontuminen, konttaaminen ja ryömiminen ei liene ongelma näin pikkujouluajan lähestyessä, mutta rullatuolin hankkiminen voikin olla hankalampaa.

– muihin koiriin: pieniin, keskikokoisiin, isoihin, karvaisiin, karvattomiin, pentuihin, aikuisiin, uroksiin ja narttuihin
Eli nyt tarvittaisiin iso, karvaton koira, niin saataisiin monta kärpästä yhdellä iskulla. Anyone?

– muihin eläimiin: hevoset, lehmät, kissat, kanit, marsut, lampaat jne.
Jäin miettimään, että miksi v***ssa koira pitää sosiaalistaa marsuihin tai lampaisiin? Noh, onneksi me käytiin raveissa, niin onpahan nähnyt ainakin hevosen.

Raveissa pari viikkoa sitten

– eri kulkuvälineisiin ja liikenteeseen: auto, juna, lentokone, laiva jne.
Selvästi haiskahtaa Tallinnan-risteilyltä!

– ääntä pitäviin laitteisiin esim. pesukone, imuri ja ruohonleikkuri
Tässä ilmeisesti halutaan pitää huolta siitä, että koiraperheessä tehdään kotitöitä.

– ihmispaljouteen: juhlat, ostoskeskukset, näyttelyt ja koirakilpailupaikat
Hmm… Tavu oli mun synttäreillä, joten riittänee tästä kategoriasta. En aio viedä sitä muihin juhliin, sillä pureva pentu ja nailon eivät sovi yhteen. Enkä kyllä ole nähnyt muitakaan pentuja yleensä juhlissa, joten eivät muutkaan taida hoitaa sosiaalistamisen tätä puolta kovin hyvin.

– hississä ja portaissa kulkemiseen, liukkaalla lattialla kävelemiseen, parkkihalleihin, tuulessa heiluviin pyykkeihin, ampumiseen jne.
Parkkihalleihin?!? Jos koiraa ei aio käyttää ostoskeskuksissa, niin miksi pitäisi tottua parkkihalleihin? Enkä kyllä aio viedä pyykkejä syysmyrskyyn narulle vain siksi, että pentu näkee ne.

Noh, täytyisihän tuota ämpärissä kasvanutta nulikkaa oikeasti sosiaalistaa enemmän. Lupaan parantaa tapamme.

”Jos pentu on nöyrä sinua kohtaan, voit ärähtää sille sen purressa, näykkiessä tai roikkuessa vaatteissasi.”

Samassa koulutuksesta kertovassa luvussa sanottiin istu-käskyn opetuksesta seuraavaa: Häiriöharjoituksia voi tehdä jo 8-viikkoisen pennun kanssa: pennun istuessa käy kyykyssä, taputa käsiäsi, ota askel taaksepäin, vasemmalle, oikealle, juokse paikallasi, kopauta seinää tai vaikka pyörähdä itsesi ympäri samalla, kun kehut koiraa ”istu”-sanalla. Voin vain kuvitella sen riemun määrän, kun iloisesti hoen istu-sanaa ja kyykin ja juoksen paikallani. Tunnen melkein ne naskalit takapuolessani, kun innostunut pentu hyppii ympärillä.

Ja eihän meidän 13-viikkoiselle ole vielä opetettu yhtään käskyä. Paitsi että se tulee luokse, kun Ylvis laulaa: Ring-ding-ding-ding-dingeringeding! Gering-ding-ding-ding-dingeringeding! Gering-ding-ding-ding-dingeringeding! Haluan niin nähdä nome-tuomarin ilmeen, kun alan laulaa tuota biisiä, kun koira on saanut variksen suuhun.

Mutta onhan se ihan söötti!

Vanupallon rokotukset

21/10/2013 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Tavu täytti perjantaina 12 viikkoa, ja omistaja muisti kuin muistikin varata rokotusajan! Rokotusreissulle lähdimme autolla, jossa oli kesärenkaat, mutta pari kilometriä ennen eläinlääkäriasemaa olikin satanut lumi maahan. Tulipahan testattua niin auton ABS:it kuin omat hermotkin, kun auto luisteli hitaassakin vauhdissa risteyksen keskelle. Hui!

Eläinlääkärin pihalla

Jännää oli tietysti sekin, että Tavu näki ensimmäistä kertaa lunta! Reippaasti pienokainen siihen suhtautui, mutta pissaaminen lumelle ei ollut itsestään selvää. Piti kierrellä aika monta kierrosta lääkäriaseman pihalla, ennen kuin lamppu syttyi pienen päässä, että mehän ollaan ulkona!

Olen kuvitellut, etteivät koirat juuri rokotuksia tunne. Meidän muut koirat ovat aika lailla tyytyneet syömään eteen asetettuja ruokia, eikä piikin pistäminen ole ollut ongelma. Nti Tavu Drama Queen sen sijaan nosti metelin, eikä rokotusta saatu laitettua kuin painiotteella. Sen jälkeen pentu palautui ”järkyttävästä” kokemuksesta ehkä sekunnissa, joten ehkä reaktio oli hieman liioiteltu…

Tavu, Miska ja Lysti-äiti

Eilen treffasimme Anna-kasvattajaa, Lysti-äitiä, Tavun Miska-veljeä, Jukan Saku-saksanseisojan pentua sekä siinä sivussa myös Leeviä. Miska oli ihan yhtä suloinen pikku lelukoira kuin pentunakin. Lisäksi Miskalla oli ihan oikea karva! Sisarukset olivat molemmat rauhallisia tapauksia, eikä Sakukaan ollut kovin villi, joten oikein huvitti, kun pennut ”leikkivät” seisoskelemalla vierekkäin. 🙂

Miska 12 viikkoa

Tulevat metsästyskaverit peräkkäin.

Tavu 12 viikkoa

Tavun väri herättää ihmisissä paljon kysymyksiä. Tavun karva on tällä hetkellä niin kuin lampaan villaa. Se takkuuntuu huopaiseksi matoksi melkein heti harjaamisen jälkeen, varsinkin pyllystä ja jaloista, kun ne hieraantuvat eniten vasten lattiaa. Varsinaista pitkää karvaa ei oikeastaan ole kuin vähän hännässä. Villan keskeltä kaivamalla näkyy joitain oikean turkin alkuja, jotka näyttävät enemmän oranssilta kuin nykyinen vanu. Eli todennäköisesti meille tulee melko blondiini koira, mutta lopullisesta sävystä ei ole tietoa. Pasi totesi, että sehän passaa tuleentuneen viljan kanssa hyvin yhteen. Niinpä, koiran ominaisuudet tärkeysjärjestykseen. 🙂

Kasvua ja oppimista

12/10/2013 Ei kategoriaa, Kuulumiset Kommentit pois päältä

Kasvua ja erilaisten asioiden oppimista on pienen koiran elämä. Anna-kasvattajan saatetekstistä on jäänyt elävästi mieleen lause ”Koiranpentu tutustuu maailmaan suullaan”, ja Tavu tuntuu olevan kovin innokas tutustelija. Huonekalut ja muu asunto on pysynyt toistaiseksi ehjinä, mutta meidän kädet ja jalat sekä Tavun omat lelut ovat olleet lujilla.

Tavu on sopeutunut hyvin eloon meillä, Riimi sietää pienen riekkumista yllättävänkin hyvin. Lintuja on näytetty ja noutamisen harjoittelukin on aloitettu. Pieni vaikuttaa aika reippaalta ja ahneelta, mikä lupailee hyvää koulutettavuuden kannalta.

Alla joitakin kuvia kuluneilta viikoilta, syksy ei ole paras aika kuvata vilkasta pentua, mikä näkyy selvästi kuvien laadussa.

Harakkahuttua keitellään

Pikkupose, Tavu 9vk

Tavu 10vk

Tavun ensimmäisen metsäreissun kuvasaldo jäi laihanlaiseksi

Tavun eka viikko

26/09/2013 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Yksi viikko Tavullista aikaa takana. Koiranpentu on sopeutunut hyvin, hurmannut meidät ihmiset ja saanut pari kertaa (oikeutetusti) turpaan Riimiltä. Arki siis alkaa sujua.

Päikkärikaveri

Joka päivä on harjoiteltu hihnakävelyä (ei onnistu…), naksuttimelle ehdollistumista (onnistuu, kun on ahne koira) ja lähipusikossa vapaana puuhastelua. Tavu tulee iloisesti kutsusta luokse ja saa palkaksi nappulaa. Luoksetuloa pillille on myös treenattu kotipihalta sisälle tultaessa. Sekin alkaa jo sujua.

Maanantaina Tavu jäi ekaa kertaa yksin, kun lähdimme molemmat Pasin kanssa töihin. Pasi viivytti töihin lähtöä vähän pidempään, ja minä puolestaan ryntäsin viimeisen opetustunnin jälkeen salamana kotiin. Keittiöstä löytyi tyytyväinen uninen koira, muttei mitään jätöksiä. Tiistai meni yhtä hyvin. Muina päivinä on pitänyt vähän siivoilla, mutta tosi nätisti on neito sopeutunut yksinoloon! Tänään jopa niin nätisti, että oli murtautunut portin ja siihen lisäturvaksi kiinnitetyn kompostikehikon palasen läpi Riimin seuraksi muuhun asuntoon… Meidän ollessa kotona tarpeet tulevat oikeastaan aina ulos.

Sylikoira

Tavu tykkää olla sylissä. Se kiehnää ja on tosi luottavainen koira. Tainnut Anna hellitellä pennut jo pieninä ihan pilalle, ja me jatkamme onnellisina siitä, mihin kasvattaja on jäänyt. 😉 Hoitotoimenpiteistä on treenattu kynsienleikkausta ja harjausta. Ne ovat onnistuneet hyvin, sikäli kuin kampaa ja kynsisaksia on maltettu olla purematta.

Harjausta

Väsyneenä Tavunen on kyllä ihan hirveä riiviö! Neiti jaksaa ja jaksaa riekkua, vaikka jo tuntia tai paria aikaisemmin on alkanut näyttää sille, että kohta se sammuu. Tietysti hampaiden suosikkeja ovat hampaat ja sormet, mutta myös sohvan ja maton kulma ovat oikein mieluisia. Pyykkitelineellä roikkuvat pyykit ovat myös kivoja, ja voi sitä onnea, kun sieltä on saanut varastettua sukkahousut!

Pikku hiljaa yritämme opetella yhteiselämän sääntöjä, ja lupaavalle näyttää. Neiti kyllä ymmärtää, milloin hän hyötyy jostakin. Tuntuisi siltä, että koulutettavuus on kohdillaan, mutta toisaalta jo nyt voi varautua siihen, että murrosikäisenä taidamme ottaa muutaman kerran yhteen… 🙂

Tavu tuli kotiin!

22/09/2013 Kuulumiset Kommentit pois päältä

Pitkän pohdinnan jälkeen teimme päätöksen, että kolmas koira on perheeseemme tervetullut. Mietintävaihe oli tosin aika pitkä, emmekä tehneet lopullista päätöstä, ennen kuin pennut olivat jo maailmassa.

Tavu 8 vkoa

Anna-kasvattaja laittoi keväällä viestin, että Lysti on astutettu Aqulla. Lysti ja noin puolet sisaruksista ovat meille hyvin tuttuja, sillä Lysti on Riimin pentu. Tiesimme, että Lystissä on paljon sellaisia piirteitä, joita tulevalta koiralta haluamme. Pyysin Aqun omistajan yhteystiedot ja kyselin uroksesta monenlaista. Saimme onneksemme kutsun Espooseen tulla katsomaan Aqua. Vietettyämme päivän Aqun ja Annen seurassa olimme sitä mieltä, että Aqun rauhallisuus ja kontaktinhaluisuus olivat oikein sopivaa vastapainoa melko energiselle Lystille.

Tässä vaiheessa vihjasin Annalle, että me voitaisiin olla kiinnostuneita ottamaan pikkuneiti lauman jatkoksi. Kun pennut syntyvät torstain ja perjantain välisenä yönä, pyysin viikonlopun loppuun asti miettimisaikaa. Lopulta Pasi tokaisi sunnuntai-iltana, että ilmoita, että meille tulee se pentu. 🙂

Tavu on kotiutunut hurjan reippaasti. Ei ole ollut itkeskelyjä tai muutakaan, mutta sen sijaan pieni blondiini on ihastuttanut hyväntuulisuudellaan ja sopeutumiskyvyllään. Toki väsymysvillit ovat aika raastavia meille ihmisille, mutta niitä on tietysti kaikilla koiran- tai ainakin tollerinpennuilla. Tarpeet tulevat pääasiassa ulos, joten jospa siisteyskasvatuksessa päästäisiin yhtä helpolla kuin Riimi-mummon kanssa.

Riimi ei ole ollut kovin ihastunut uuteen tulokkaaseen. Se sietää Tavua lähellään, mutta leikkiinkutsut ja hännän metsästys saavat mummon ääntelemään siihen malliin, että pentu ymmärtää lopettaa. Runosta ja Tavusta tulee varmasti hyvät leikkikaverit, kunhan Tavu kasvaa sen verran, että ne pystyvät kunnolla leikkimään!

Mitä Tavusta sitten isona tulee? Tähän mennessä on huomattu, että ainakin riista maistuu. Kasvattajalla Tavu on nähnyt (=höyhentänyt) varista ja kotona pääsi tuoreeltaan koppelon makuun. Metsästyskaveri Riimin jatkajaksi olisi pienestä tarkoitus saada. Muut harrastukset sitten katsotaan sen mukaan, millaisia taipumuksia vaikka jäljelle tai tokoon koiralla ja omistajilla on. 🙂

« Older Entries